Sademäärät eri alueiden välillä vaihtelevat monestakin syystä. Asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin merivirrat ja tuulet. Kuten mainitsin, lämpimät merivirrat tuovat sateita ja kylmät kuivaa ilmaa. Kesällä Meksikon sateisiin vaikuttavat hieman monsuunituulet, jotka tuovat sateita mereltä mantereelle Päiväntasaajan matalan ollessa Kravun kääntöpiirin kohdalla. Myös pinnanmuodot ovat oleellinen tekijä; sateita muodostuu, kun vuoret pakottavat kostean ilman kohoamaan ylös ja sen kosteuden tiivistymään sateiksi. Lisäksi sateisiin vaikuttaa alueen mereisyys tai mantereisuus, ja siksi Meksikon pohjoisosissa (lähempänä P-A:n mannerta) on kuivaa ja eteläosissa (Meksikonlahden trooppisilla alueilla) on kosteaa.
 |
| Meksiko cityssä aamut ovat usein sateisia ja viileitä. |
 |
| Syyskuinen aamu Mexico cityssä. |
Meksikossa esiintyy myös konvektiosateita etenkin kesällä, kun Päiväntasaajan matala on sen kohdalla. Konvektiosateet syntyvät lämpimän ilman kohotessa ylös ja muodostaessa konvektiovirtauksen. Konvektiosateet ovat usein lyhyitä rajuja kuuroja kuumalla ilmalla.
En ole varma kuuluvatko orografiset sateet oleellisesti Meksikossa esiintyvien sateiden muotoihin. Toisaalta maassa on kyllä vuoristoja, ja sinne puhaltaa koillispasaati, mutta sen pitäisi olla kuiva tuuli, kun se kerran tulee hepoasteiden korkeapaineen alueelta.
Rintamasateita Meksikossa tuskin esiintyy, sillä ne ovat tyypillisesti lauhkean ilmaston sateita. Meksikon läntinen vuoristo Sierra Madre estää kylmän Kalifornian merivirran tuoman ilman pääsemisen maan sisäosiin. Lämmin ja kylmä ilma eivät pääse sekoittumaan keskenään ja muodostamaan rintamasateita.
Auringon zeniittiasema on keväisin ja syksyisin Päiväntasaajalla ja talvisin Kauriin kääntöpiirillä, joten Meksikossa (hepoasteet) on kuivaa. Kesäisin zeniitti on Kravun kääntöpiirillä, eli silloin Meksikossa on sadekausi.
Rintamasateita Meksikossa tuskin esiintyy, sillä ne ovat tyypillisesti lauhkean ilmaston sateita. Meksikon läntinen vuoristo Sierra Madre estää kylmän Kalifornian merivirran tuoman ilman pääsemisen maan sisäosiin. Lämmin ja kylmä ilma eivät pääse sekoittumaan keskenään ja muodostamaan rintamasateita.
Auringon zeniittiasema on keväisin ja syksyisin Päiväntasaajalla ja talvisin Kauriin kääntöpiirillä, joten Meksikossa (hepoasteet) on kuivaa. Kesäisin zeniitti on Kravun kääntöpiirillä, eli silloin Meksikossa on sadekausi.
Meksikon vuotuinen sademäärä on 943,6 millimetriä.
Eniten sataa maan eteläosien rannikoilla.
Meksikossa on laajoja aavikko-alueita, jotka ulottuvat maan pohjoisimmista osista pitkälle maan keskiosiin. Suurin ja tunnetuin niistä on Chihuahuan aavikko, joka jatkuu Texasiin asti. Muita aavikkoja ovat Sonoran ja Bajan aavikot maan luoteis-osassa.
Meksikonlahden ympäristöä tutkineena huomaan, että luoteen aavikot ovat selkeästi Kalifornianvirran aikaansaannos. Mantereelle ei tule sateita, kun vesi tiivistyy kylmyyden takia jo merellä ja sataa pois. Uskoisin , että Chihuahuan aavikon syntyyn vaikuttaa suuresti läntinen ja itäinen Sierra Madren vuoristo. Ne toimivat suojamuurina mm. sateille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti