Ilmanpainevyöhykkeet ja tuulet

Globaalit ilmanpainevyöhykkeet

Ilmanpainevyöhykkeet syntyvät lämpötilaerojen seurauksena. Lämpimän ilman kohotessa  ylös maahan syntyy matalapaine, ja muualle, viileämmille alueille korkeapaine.

Kuten olen monet kerrat maininnut, Meksiko sijaitsee hepoasteiden korkeapaineen, eli Kravun kääntöpiirin kohdalla. Kaikki ilmanpainevyöhykkeet kuitenkin liikkuvat Auringon zeniittiaseman mukana. Tämä tarkoittaa, että:

• Kesällä Meksikon kohdalla on Päiväntasaajan matalapaine, sillä Aurinko paistaa kohtisuoraan (zeniitti) Kravun kääntöpiirille.
• Keväällä ja syksyllä Meksikon kohdalla on hepoasteiden korkeapaineen keskus, sillä zeniittiasema on Päiväntasaajalla.
• Ja talvella Meksikossa on taas matalapaine Auringon zeniitin ollessa vuorostaan Kauriin kääntöpiirillä.

Tuulet

Planetaariset tuulet

Meksiko sijaitsee hepoasteiden korkeapaineen (Kravun kääntöpiirin) lähellä, joten siellä käy koillispasaati, eli koillisesta lounaaseen puhaltava tuuli.

• Koillispasaati syntyy, kun Auringon paistaessa kohtisuoraan Päiväntasaajalle kuuma eli kevyt ilma nousee ylös, jolloin Päiväntasaajalle jää matalapaine. Hepoasteille (kääntöpiirit) muodostuu siis korkeapaine, jolloin sieltä tuulee Päiväntasaajalle.

Alueelliset tuulet

Alueelliset tuulet eli monsuunituulet vaikuttavat hieman Meksikonlahden ympäristön sääoloihin. Monsuunituulten suunta vaihtuu vuodenajan mukaan, mikä vaikuuttaa sateisiin.

• Kesällä Päiväntasaajan matala on Kravun kääntöpiirin korkeudella. Tällöin tuuli puhaltaa mereltä mantereelle tuoden mukanaan sateita.
• Talvella matala on siirtynyt takaisin Päiväntasaajan nollapiirille. Hepoasteilla on taas korkeapaine, jolloin sieltä puhaltaa kuiva ja lämmin tuuli kohti Päiväntasaajaa.

Paikallistuulet

"Paikallistuulet ovat pienialaisia ja vaihtavat usein suuntaa vuorokaudenajan mukaan."

Merituuli on päiväsaikainen ja maatuuli öinen ilmiö Meksikossa.

• Päivällä maa lämpiää suhteessa nopeammin kuin meri, jolloin maalle muodostuu matalapaine ja merelle jää korkeapaine. Tuulee mereltä maalle.
• Yöllä meri on jo lämmin, mutta maa menettää lämpönsä nopeasti. Kylmällä maalla on korkeapaine ja lämpimällä merellä matalapaine. Tuulee maalta merelle.

Laakso- ja vuorituulia varten tarvitsee tietää Meksikon pinnanmuotoja. 

Meksikon keskiosissa näyttää olevan paljon vuoristoa. Luulisi siellä siis esiintyvän paljon laakso- ja vuorituulia.

Päivällä Auringon säteilyn lämmittämille rinteille muodostuu matala >> laakson pohjalta tuulee ylös rinteelle. 


Yöllä maanpinnan lämmin ulossäteily haihtuu ilmaan kylmä ilma laskeutuu >> tuulena alas laaksoon.

Laskutuuliakin Meksikosta varmasti löytyy.

Maan keskiosista voisi virrata merelle kylmä laskutuuli. Lämpimästä laskutuulesta en ole varma, sillä maan vuoristojen huippukohdat eivät sijaitse aivan rannikoilla. Toisaalta, sehän riippuu täysin siitä, kumpi vuoren rinteistä on tuulen- ja kumpi suojapuoleinen.