Kurssi on ollut hyvin opettavainen ja avartava monella tavalla. On hyvä, että minut on pistetty ajattelemaan omilla aivoillani etenkin tiedon soveltamisen kannalta. Osaan nyt tulkita uutisien sääennusteita moniulotteisemmin, ja tiedän koko planeetan luonnonoloista paljon enemmän kuin ennen. Kurssilla käydyt asiat olivat minulle osittain jo tuttuja, mutta sain paljon laajemman käsityksen kaikista oppimistamme ilmiöistä. Olen oppinut uutta asioista, joista luulin tienneeni jo kaiken tarvittavan. Maantiede on hämmästyttävän laaja tiede, johon voidaan liittää niin biologiaa kuin yhteiskuntatieteitäkin. Nähdessäni mantsan vanhan yo-kokeen kysymyksen litosfäärilaatoista opiskelumotivaationi kasvoi. Huomasin, että nuohan ovat ihan yksinkertaisia asioita, mitä kokeessa kysytään. Lisäksi kaikki oppimani tukee kaikea, mitä opettelen; kun opin tuulista ja merivirroista, ymmärrän paremmin kasvillisuusvyöhykkeitä. Kaikki on ollut kuitenkin kovan työn takana. Blogi on vienyt tuhottoman paljon aikaa, jonka olisin voinut käyttää kokeeseen lukemiseen. Mutta toisaalta, ehkä huomaamattani kertaan kokeeseen kirjoittaessani tätä ja sisäistäessäni opitun tiedon.
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
lauantai 20. syyskuuta 2014
Endogeeniset ilmiöt
= Teoria, jonka mukaan Maan litosfääri koostuu erillisistä litosfäärilaatoista, jotka liikkuvat vaipassa tapahtuvien kiviainesten virtauksien eli konvektioiden johdosta.
Meksiko sijaitsee monen litosfäärilaatan rajalla, ja onkin siksi yksi maanjäristysherkimmistä alueista koko planeetalla. Pohjois-Amerikan laatta kattaa juuri ja juuri Meksikon, mutta maan alareunasta alkaa jo Karibian laatta. Cocon laatta sijaitsee lännessä Tyynellämerellä.
Koko maassa on siis paljon vulkaanista eli tuliperäistä toimintaa. Pohjois-Amerikan mantereinen laatta (kevyempää kiviainesta) liikkuu länteen päin. Lounaasta tuleva Cocon mereinen laatta (raskaampaa kiviainesta) on työntymässä P-A:n laatan alle muodostaen kohtaan alityöntövyöhykkeen.
Kuten alityöntövyöhykkeille on ominaista, myös Meksikon länsirannikon suuntaisesti kulkee syvänmerenhauta (Väli-Amerikan hauta). Mereinen laatta on poimuttanut mantereisen laatan pintaa vajotessaan sen alle. Tämä näkyy Meksikon läntisenä Sierra Madren poimuvuoristona. Maan aktiivisin tulivuori Colima kohoaa 4330m:n korkeuteen länsirannikon tuntumassa.
Apulähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Colima_(tulivuori)
 |
| Colima purkautui vuonna 2013 |
Koska Tyynenmeren ja Pohjois-Amerikan laatat muodostavat sivuamiskohdan, jossa laatat jumittuvat paikalleen ja hankautuvat toisiaan vasten. Lopulta paine on niin suuri, että laatat nytkähtävät liikkeelle. Tuloksena syntyneet maanjäristykset ovat todella yleisiä Meksikossa (San Andreasin siirros).
Esimerkiksi Revillagigedon ja Maryn saariryhmät Tyynellä valtamerellä ovat litosfäärilaattojen liikkeiden seurauksena syntyneitä tulivuorisaaria.
Meksikon länsirannikko kuuluu Tyynenmeren alueeseen, jossa esiintyy paljon maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkeuksia. Aluetta kutsutaan Atlantin tulirenkaaksi.
Eksogeeniset ilmiöt
Eksogeenisten ilmiöiden aiheuttamat pinnanmuodot
 |
| La Pintada 1 |
Rapautuminen = kivien ja kallioperän hajoamista
Eroosio = hajotetun aineksen siirtymistä (kulutus, kuljetus, kasaus)
Eroosiovoimia: painovoima, virtaava vesi, liikkuva jää, tuuli, aallokon työ
 |
| La Pintada 2 |
La Pintadan kylässä Guerreron osavaltiossa tapahtui 20.9.2013 suuri maanvieremä. Maan troppisella alueella oleva kylä sijaitsee vuorten juurella, jossa se on altis erilaisille eroosiovoimien aiheuttamille massaliikunnoille. Vuorilta virtaa alas joki, joiden penkoilla maanvieremät ovat yleisiä, ja runsaiden sateiden takia vettynyt maa on helposti liikuteltavissa. Maa saattoi lisäksi olla savimaata, joka on herkkä vierimään. Suurin vaikuttava tekijä oli kuitenkin hurrikaani Manuel, joka iski vuorille ja aiheutti vieremän. Ensin eroosiovoimista vaikutti sade, joka teki maasta vetisen. Tuuli hoiti suurimman työn, ja painovoima auttoi saamaan valtavan massan rinnettä alas.
 |
| La Pintada 3 |
Linkkejä uutisesta:
_______________________________________________________________________
 |
| Copper Canyon 1 |
Paljon käsittelemässäni Chihuahuan osavaltiossa sijaitsee Grang Canyoniakin suurempi kanjoni, Copper Canyon. Sen on muodostanut Sierra Madren länsipuolella virranneet kuusi jokea, jotka yhdistyivät Fuerte-jokeen ja laskivat Kalifornianlahteen. Joet tavallaan muodostivat monia v-laaksoja samaan paikkaan. Kanjoni on saanut nimensä sen kuparinvihreistä seinistä.
 |
| Copper Canyon 2 |
Eroosiovoimina on ollut virtaava vesi, joka on kuluttanut kallioperää. Veden virtausnopeus on suuri varsinkin vuoristoisilla alueilla. Ilmastoon, joka on pääosin kuiva, mutta jossa sataa ajoittain, syntyy tuloksena suhteellisen jyrkkäseinäinen kanjoni, sillä jokiuoman keskikohdassa virtaavan veden kulutus hyvin voimakasta, mutta sadevesi on ollut kuluttamassa kanjonin rinteitä valuessaan niitä alas.
 |
| Copper Canyon 3 |
Eroosion muotoja alueilla:
KULUTUS:
- La Pintadassa virtaava (sade)vesi, tuuli, fysikaalinen (lämpö)rapautuminen, kemiallinen (kasvien juurten happojen vaikutuksesta syntyvä) rapautuminen ja organogeeninen (sekä fysikaalinen että kemiallinen) rapautuminen
- Copper Canyonissa virtaava vesi, aallokon työ, eri rapautumiset
KULJETUS JA KASAUS:
- La Pintadassa virtaava (sade)vesi, painovoima, tuuli
- Copper Canyonissa virtaava (sade)vesi, aallokon työ, painovoima
Lähdeluettelo:
La Pintada 1:
Copper Canyon 1&2:
Copper Canyon 3:
Copper Canyon -teksti:
Kasvillisuus ja eläimistö
Kasvillisuus
Meksikon kuivilla kasvillisuusvyöhykkeillä kasvaa kasveja, jotka ovat sopeutuneet äärimmäisiin olosuhteisiin. Kasvillisuuden runsaus riippuu usein veden määrästä. Vuoristo-oloissa kasvillisuus vaihtelee havumetsistä tundraan. Aavikolla kasvaa niukalla vedellä pärjäävät kaktukset ja agaavet, joiden pintaa peittävät piikit ja paksu vahakerros, jotta vettä ei haihtuisi. Aroilla kasvaa lähinnä heinää ja pensaita. Savanni on välimuotovyöhyke, jolla aro vaihtuu sademetsäksi ja jolla on sekä sade- että kuivia kausia. Esim. savannin akaasiat pudottavat lehtensä kuivaksi kaudeksi. Etelä-Meksikon sademetsissä tavataan lajeja, jotka ovat sopeutuneet kosteuteen ja vähäiseen valoon. Latvuskerroksessa kasvaa korkeita, valoa tavoittelevia palmuja ja kenttäkerroksessa saniaisia.
Vuoristokasvillisuutta: havupuut, setrit, tammet
Aavikkoa ja puoliaavikkoa: pensaat, kaktukset, agaavet
Savannia ja monsuunikasvillisuutta: akaasiat, pensaikot, heinät
Trooppista sademetsää: palmut, mahonki, kahvi
 |
| Paina tästä nähdäksesi kuvan isompana |
Tässä maan tyypillisimpiä kasveja. Kuvia Meksikon kasvitieteellisestä puutarhasta:
 |
| Meksikossa kasvaa 76% maailmassa esiintyvistä agaavelajikkeista. Lehden paksu pinta estää vettä haihtumasta. Kuvassa kulta-agaave. |
Meksikossa kasvaa paljon kaktuksia. Niistä kuuluisin on pyöreälehtinen Viikunaopuntia.
 |
| Kaktus ei juurikaan haihduta vettä. Viikunaopuntia esiintyy mm. Meksikon lipussa ja sitä syödään koko maassa. |
 |
| Kaktusten piikit suojaavat niitä janoisilta eläimiltä. Vesi on varastoituna laajentuneeseen varteen. Niin ne pärjäävät aavikon karuissa oloissa. |
 |
| Kanelipuut ovat ikivihreitä. |
 |
| Orkideat kasvavat villeinä Meksikossa. |
 |
| Meksikossa kasvaa 8 eri banaanilajiketta. Banaaninviljely on yksi Meksikon elinkeinoista. |
 |
| Kahvi on yksi Meksikon vientituotteista. |
 |
| Moni meksikolainen saa elantonsa viljelemällä maissia. Meksikossa esiintyy maailman eniten maissilajikkeita. Maissia on viljelty maassa 10 000 vuotta. |
Maissi on kulttuuria ja politiikkaa Meksikossa.
Meksikon ilmasto on otollinen viljelykasveille, sillä kasvukausi on pitkä ja lämmin.
Eläimistö:
Pohjois-Meksikon eläimistö ei poikkea Pohjois-Amerikan eteläosan eläimistöstä juurikaan. Tyypillisiä lajeja ovat peurat, puumat, ilvekset, kojootit, haisunäädät ja piikkisiat. Eläimillä on karvapeite, joka vaihtuvissa luonnonoloissa suojaa kylmyydeltä. Jotta piikkisika ei tule syödyksi, sillä on selässään piikit. Haisunäätä puolestaan päästää ilmaan pahanhajuista kaasua.
Etelä-Meksikossa esiintyy opossumeja, tapiireja, vyötiäisiä ja käärmeitä. Vyötiäisellä ja tapiirilla on panssarin tyyppinen nahka. joka suojaa niitä kuumuudelta ja muilta ympäristön vaaroilta. Useilla eläimillä on myös apunaan suojaväritys tai -kuviointi.
 |
| Vihreän iguaanin suomuinen iho suojaa sateelta, ja sen kaulan loysä iho saa auringon lämmöon leviämän muualle kehoon nopeasti. Mitä kosteampi elinympäristö on, sen suuremmaksi iguaani kasvaa. |
 |
| Alkuperäislajeista Quetzal on kuolemassa sukupuuttoon. Sen sulkia pidettiin joskus kultaakin arvokkaampana. |
Ilmasto
Meksiko kuuluu Köppenin ilmastoluokittelun mukaan useaan eri ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisessa vallitsee aroilmasto, vuoristoilmasto ja aavikkoilmasto. Etelämmäksi mentäessä esiintyy lähinnä sademetsä- ja savanni-ilmastoa.
 |
| Paina tästä nähdäksesi kuvan isompana |
Meksikon pinnanmuodoista pystyy aika hyvin päättelemään, miksi ilmastovyöhykkeet jakautuvat juuri tuolla tavalla. Meksikon läpi kulkee vuorijonot, joten on selvää, että siellä vallitsee vuoristoilmasto. Aavikkoilmaston aiheuttaa kylmä merivirta ja vuorten suoja, jolloin sateita ei pääse muodostumaan alueella. Aroilmasto on Meksikolle tyypillinen ilmasto, joka kattaa suurimman osan maasta. Hepoasteiden korkeapaineet vaikuttavat myös suurilta osin alueen kuivuuteen. Kesäisin, kun Päiväntasaajan matala on Meksikon kohdalla, on savanni-ilmastolle tyypillisesti kosteaa. Jukatanin niemimaa erottaa Karibianmeren Meksikonlahdesta. Siellä on trooppinen ilmasto, sillä se sijaitsee vielä trooppisella vyöhykkeellä ja on Päiväntasaajan matalan vaikutuksen alaisena.
Minulla oli tunnilla aikaa, joten tein kaksi ilmastodiagrammia, toisen maan pohjoisosassa sijaitsevasta Chihuahuan kaupungista ja toisen eteläosassa Ciapasin osavaltiossa sijaitsevasta Tuxtla Gutièrrezin kaupungista.
 |
| Sademäärän ja lämpötilan numerot ovat taulukoissa eri päin. |
Sateisimpana kuukautena aavikkoisen Chihuahuan sademäärä yltää vain puoleen Tuxtlan sademäärästä. Molemmissa kaupungeissa on selvästi havaittavissa Auringon zeniittiaseman liikkeet: on kuiva- ja sadekausi, mutta etelässä ilmiö on voimakkaampi ja vaihtelut jyrkempiä. Havaittavissa on myös Päiväntasaajan läheisyys: kuukauden keskilämpötila pysyy etelässä lähes samana koko vuoden. Pohjoisessa on viitteitä vuodenaikojen vaihtelusta. Chihuahua kuuluu aavikko-/vuoristoilmastoon ja Tuxtla savanni-/trooppiseen ilmastoon.
Meksiko city nimitettiin YK:n johdosta vuoden 1992 'Saastuneimmaksi kaupungiksi'. Tämä johtuu suuresta Smog-sumukerroksesta, joka leijailee pysyvästi kaupungin pääällä. Ilmansaastepilvi on ollut ongelma kaupungissa vuosikymmenten ajan, ja sen uskotaan aiheuttaneen monia ongelmia, kuten kuolemia, sairaalatapauksia, astmaa ja vanhusten sydänten rytmihäiriöitä. Meksikon hallituksen 1980-luvulla tekemien vaatimusten myötä bensan valmistuskaavaa muutettiin ympäristöystävällisemmäksi, saastuttavat tehtaat suljettiin tai siirrettiin, ja asukkaiden autonkäyttö kiellettiin yhtenä päivänä viikossa. Autonkäyttörajoitukset ovat käytössä vieläkin, ja siksi monet kaupunkilaiset pyöräilevät töihin. Viime vuosina myös Mexico cityn julkista liikennettä on laajennettu. Nykyään kaupungin ilmansaasteet vastaavat Los Angelesin tasoa.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Air_pollution_in_Mexico_City
Smog-extra
 |
| 24.8.2014 |
 |
| Autotie suljettuna vain kävely- ja pyöräilykäyttöön. |
tiistai 16. syyskuuta 2014
Sateet
Sademäärät eri alueiden välillä vaihtelevat monestakin syystä. Asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin merivirrat ja tuulet. Kuten mainitsin, lämpimät merivirrat tuovat sateita ja kylmät kuivaa ilmaa. Kesällä Meksikon sateisiin vaikuttavat hieman monsuunituulet, jotka tuovat sateita mereltä mantereelle Päiväntasaajan matalan ollessa Kravun kääntöpiirin kohdalla. Myös pinnanmuodot ovat oleellinen tekijä; sateita muodostuu, kun vuoret pakottavat kostean ilman kohoamaan ylös ja sen kosteuden tiivistymään sateiksi. Lisäksi sateisiin vaikuttaa alueen mereisyys tai mantereisuus, ja siksi Meksikon pohjoisosissa (lähempänä P-A:n mannerta) on kuivaa ja eteläosissa (Meksikonlahden trooppisilla alueilla) on kosteaa.
 |
| Meksiko cityssä aamut ovat usein sateisia ja viileitä. |
 |
| Syyskuinen aamu Mexico cityssä. |
Meksikossa esiintyy myös konvektiosateita etenkin kesällä, kun Päiväntasaajan matala on sen kohdalla. Konvektiosateet syntyvät lämpimän ilman kohotessa ylös ja muodostaessa konvektiovirtauksen. Konvektiosateet ovat usein lyhyitä rajuja kuuroja kuumalla ilmalla.
En ole varma kuuluvatko orografiset sateet oleellisesti Meksikossa esiintyvien sateiden muotoihin. Toisaalta maassa on kyllä vuoristoja, ja sinne puhaltaa koillispasaati, mutta sen pitäisi olla kuiva tuuli, kun se kerran tulee hepoasteiden korkeapaineen alueelta.
Rintamasateita Meksikossa tuskin esiintyy, sillä ne ovat tyypillisesti lauhkean ilmaston sateita. Meksikon läntinen vuoristo Sierra Madre estää kylmän Kalifornian merivirran tuoman ilman pääsemisen maan sisäosiin. Lämmin ja kylmä ilma eivät pääse sekoittumaan keskenään ja muodostamaan rintamasateita.
Auringon zeniittiasema on keväisin ja syksyisin Päiväntasaajalla ja talvisin Kauriin kääntöpiirillä, joten Meksikossa (hepoasteet) on kuivaa. Kesäisin zeniitti on Kravun kääntöpiirillä, eli silloin Meksikossa on sadekausi.
Rintamasateita Meksikossa tuskin esiintyy, sillä ne ovat tyypillisesti lauhkean ilmaston sateita. Meksikon läntinen vuoristo Sierra Madre estää kylmän Kalifornian merivirran tuoman ilman pääsemisen maan sisäosiin. Lämmin ja kylmä ilma eivät pääse sekoittumaan keskenään ja muodostamaan rintamasateita.
Auringon zeniittiasema on keväisin ja syksyisin Päiväntasaajalla ja talvisin Kauriin kääntöpiirillä, joten Meksikossa (hepoasteet) on kuivaa. Kesäisin zeniitti on Kravun kääntöpiirillä, eli silloin Meksikossa on sadekausi.
Meksikon vuotuinen sademäärä on 943,6 millimetriä.
Eniten sataa maan eteläosien rannikoilla.
Meksikossa on laajoja aavikko-alueita, jotka ulottuvat maan pohjoisimmista osista pitkälle maan keskiosiin. Suurin ja tunnetuin niistä on Chihuahuan aavikko, joka jatkuu Texasiin asti. Muita aavikkoja ovat Sonoran ja Bajan aavikot maan luoteis-osassa.
Meksikonlahden ympäristöä tutkineena huomaan, että luoteen aavikot ovat selkeästi Kalifornianvirran aikaansaannos. Mantereelle ei tule sateita, kun vesi tiivistyy kylmyyden takia jo merellä ja sataa pois. Uskoisin , että Chihuahuan aavikon syntyyn vaikuttaa suuresti läntinen ja itäinen Sierra Madren vuoristo. Ne toimivat suojamuurina mm. sateille.keskiviikko 10. syyskuuta 2014
Merivirrat
Planetaariset tuulet ja coriolisilmiö synnyttävät merivirtaukset. Pintaosien merivirroista Meksikoon vaikuttavat länsipuolen kylmä Kalifornianvirta, sekä itäpuolen Meksikonlahden kautta koukkaava lämmin päiväntasaajanvirta.
Viileät merivirrat suuntaavat muilta alueilta kohti Päiväntasaajaa, ja ne aiheuttavat kuivaa ilmastoa. Viileä merivirta jäähdyttää ilmaa, eikä kylmä ilma voi sisältää yhtä paljon kosteutta kuin lämmin ilma, jolloin kosteus tiivistyy ja sataa pois meren päällä jo ennen mannerta.
Lämpimät virrat sen sijaan suuntaavat Päiväntasaajalta poispäin. Nollaleveyspiirin ja kääntöpiirien välillä haihtuminen on voimakasta, koska Aurinko paistaa suoraan zeniitistä. Lämmin ilma voi sisältää paljon kosteutta (=sateita), jota tuulet kuljettavat mantereille.
Merissä on myös syvänmerenvirtauksia. Kylmä ja suolainen merivirta kulkee koko Amerikan mantereen itärannikon poikki. Meksikon länsipuolella virta kumpuaa pintaan ja vaihtuu lämpimäksi pintavirtaukseksi. Ne eivät kuitenkaan vaikuta Meksikon ilmasto-oloihin.
Meksikon kohdalla se tarkoittaa sitä, että sen länsirannikko, etenkin Kalifornian niemimaa, on lämmin ja kuiva. Itärannikolla on enemmän sateita, joka varsinkin etelässä muodostuu trooppiseksi ilmastoksi Päiväntasaajan läheisyyden vuoksi. Meksikonlahden ja Pohjois-Amerikan itärannikolta saa alkunsa meitäkin lämmittävä Golfvirta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)